”Älä luota — todenna” on erään tunnetun Bitcoin-yrityksen iskulause. Sanonta edustaa tervettä asennetta paitsi Bitcoiniin, myös kaikkiin ihmisten välisiin valtarakenteisiin. Bitcoinin ymmärtämiseksi on tunnustettava, että yhteiskunnassa kaikki on keinotekoista. Jokainen sivilisaatio, jokainen uskonto, jokainen perustuslaki ja jokainen laki on ihmisen mielikuvituksen tuotetta. Vasta 1700-luvulla tieteellisestä menetelmästä tuli vähitellen hallitseva käytäntö kuvailemaan sitä, miten maailma todella toimii. Vertaisarviointi ja hypoteesin jatkuva testaaminen ovat edelleen melko uusia inhimillisiä käytäntöjä. Ennen tätä lähinnä heitimme ilmoille arvauksia ja luotimme suuressa määrin vallanpitäjiin. Teemme näin tänäkin päivänä ja viimeisen parin sadan vuoden aikana tapahtuneesta edistyksestä huolimatta meillä on vielä pitkä tie kuljettavana. Aivomme on kovakoodattu seuraamaan lauman johtajaa. Ihmisaivoihin on esiasennettuna lukuisia kognitiivisia vinoumia, ja meidän on tehtävä kovasti töitä niiden voittamiseksi. Kehityimme selviytymään hengissä melko pienissä ryhmissä, eikä aivojamme ole siis tehty näkemään kokonaiskuvaa. Bitcoinin työntodistealgoritmi on rakennettu siten, että laskennallisen tehon käyttö on helppo varmistaa, jotta tapahtumista koostuva blokki eli lohko voidaan hyväksyä ja louhija saa palkkionsa. Näin ei vaadita minkäänlaista luottamusta viranomaisiin, sillä lohkon ja sen sisältämien tapahtumien pätevyyden varmistaminen on varsin triviaalia. Tämä on hyvin lähellä ihmisyhteiskunnan täydellistä uudelleenmäärittelyä ja hallintaa. Bitcoin-järjestelmää hallitsee matematiikan kauneus. Kaikki, mitä Bitcoinissa koskaan tapahtuu, on avointa ja kaikkien todennettavissa — jopa niiden, jotka eivät vielä käytä sitä.
Syyskuun 11. päivän terroritekojen jälkeen Sam Harris ryhtyi kirjoittamaan kirjaa Uskon loppu — uskonto, terrori ja järjen tulevaisuus, joka sattui ilmestymään samoihin aikoihin kuin Richard Dawkinsin Jumalharha, Daniel C. Dennettin Lumous murtuu — uskonto luonnonilmiönä ja Christopher Hitchensin Jumala ei ole suuri — kuinka uskonto myrkyttää kaiken. Nämä kirjat synnyttivät suuntauksen, jota jälkikäteen on usein kutsuttu uusateistiseksi liikehdinnäksi, vaikka ateismissa ei sinänsä ole koskaan ollut mitään uutta. Ateismin on lähes varmasti pitänyt edeltää uskontoa, sillä uskonnolliset ajatukset edellyttävät uskomista tiettyyn oppiin tai tarinaan. Ateismissa ei ole kyse muusta kuin kieltäytymisestä kuvata maailmaa tavoilla, joita ei voi todentaa kokeilla ja testeillä. Seinällä istuva kärpänen on todennäköisesti ateisti sanan tämän määritelmän mukaan. Ateismia syytetään usein vain yhdeksi uskomusjoukoksi muiden uskomusjoukkojen seassa, mutta sana itsesään kuvaa jo paljon paremmin sitä, mitä se on: uskomattomuutta teistisiin ideoihin. Ateismi ei anna eettisistä ohjeita tai elämänviisauksia, vaan ateisti ainoastaan hylkää sen, mitä ei voida tieteellisesti varmentaa. Monilla ihmisillä, etenkin uskovaisilla ihmisillä, on vaikeuksia ymmärtää tätä. Jos uskot, että yliluonnollinen olento loi kaiken olevaisen, et ehkä suhtaudu kovin myötämielisesti sanaan, joka hylkää kaiken sen, mihin sinä uskot. Sama nuiva asenne todennäköisesti koskee myös uskomuksesi hylkäävää ihmistä eli ateistia. Erilaisia uskonnollisia maailmankuvia on tällä planeetalla luultavasti yhtä paljon kuin on uskovaisia ihmisiä, mutta kaikkien niiden maailmankuvien nimeämiseksi, jotka hylkäävät taikauskoiset käsitykset, tarvitaan vain yksi sana. Ateismi ei ole uskonnon vastakohta, vaan se on yksinkertaisesti uskonnottomuutta.
Vuonna 2008 syntyi toinen epäuskon alakulttuuri. Kutsukaamme sitä finanssiateismiksi (engl. financial atheism), todentamattomien arvoväitteiden hylkäämiseksi. Bitcoinin keksimisen myötä syntyi keino hylätä arvon vilpilliset ilmenemismuodot. Onnellisia ja etuoikeutettuja olemme me, jotka olemme syntyneet maallistuneeseen maahan, sillä meidän ei tarvitse elää päivittäistä elämäämme uskonnollisten kiihkoilijoiden pillin mukaan. Voimme valita, mihin uskomme ja mitkä käsitykset hylkäämme. Mahdollisuutemme valita vapaasti ne tavat, joilla ilmaisemme arvoa toisillemme, ovat kuitenkin vielä hyvin rajalliset. Meitä kehotetaan käyttämään järjestelmää, jossa meillä kaikilla on tietty määrä arvopoletteja nimissämme joko näytöllä tai numeroina paperilapuilla. Me kaikki elämme kollektiivisessa harhassa, jossa nämä numerot ovat jotenkin todellisia, eikä niiden aitoutta tule kyseenalaistaa. Tietyn Bitcoin-osoitteen Bitcoin-saldo saattaa tuntua maallikosta yhtä kyseenalaiselta, mutta jos sinulla on perusymmärrys Bitcoinin taustalle kätkeytyvistä hashing- eli tiivistealgoritmeista ja peliteoriasta, epäilyksesi haihtuvat. Kirjoittamishetkellä Bitcoin-lohkoketjun viimeisimmän lohkon tiiviste alkaa kahdeksastatoista peräkkäisestä nollasta. Nämä nollat edustavat työntodistetta, joka varmistaa lohkon aitouden sekä sen, että jokainen lohkoon tehdyistä kirjauksista on todella tehty. Jos tajuat tiivistealgoritmin käsitteen ja ymmärrät hieman matematiikkaa, käsität sen jättiläismäisen laskennan määrän, joka kului juuri tämän tietyn tiivisteen löytämiseen. Se on häkellyttävää. Ei olisi taloudellisesti järkevää väärentää tiivistettä, jossa on kahdeksantoista nollaa alussa. Et voi tietenkään koskaan varmuudella tietää, ettei 51 prosentin hyökkäystä (eli enemmistöhyökkäystä) tai muuta yritystä lohkoketjun turmelemiseksi ole tapahtunut, mutta voit tietää sen, että tällainen hyökkäys vaatisi yli puolet Bitcoin-verkosta toimimaan omien taloudellisten etujensa vastaisesti. Bitcoinissa ei ole kyse uskosta. Sinun tarvitse luottaa auktoriteetteihin, koska voit itse varmistaa sen aitouden. Bitcoin on ateismin eli epäuskon taloudellinen vastine. Satoshi ei ollut Jeesus. Satoshi oli Brianin elämän Brian Nasaretilainen, joka kehottaa seuraajiaan ajattelemaan itse: ”Teidän ei tarvitse seurata minua, teidän ei tarvitse seurata ketään. Te olette kaikki yksilöitä.”
Energian säilymislakina tunnettu termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö, joka tunnetaan myös nimellä energian säilymislaki, toteaa, että energiaa ei voida luoda tai hävittää suljetussa systeemissä. Toisessa pääsäännössä todetaan, että minkä tahansa suljetun termodynaamisen systeemin luonnollinen muutos tilasta toiseen voi tapahtua vain, jos siihen liittyy ”epäjärjestyksen” eli entropian kasvu. Toisin sanoen luonnolliset tapahtumat vievät suljetun systeemin kohti suurempaa entropiaa. Termodynamiikan kolmannen pääsäännön mukaan suljetun järjestelmän entropia lähestyy tasapainoarvoa lämpötilan laskiessa kohti absoluuttista nollapistettä eli absoluuttisessa nollapisteessä (T = 0 K) entropia olisi nolla. Bitcoin-verkossa louhijoina tunnetut osapuolet kilpailevat uusista bitcoineista arpajaisissa, jonka säännöt on määritelty ennalta. Mitä enemmän tiivistevoimaa (laskentatehoa) louhija lisää verkkoon, sitä todennäköisemmin se voi voittaa lohkopalkkion eli tietyn määrän bitcoineja hyvityksenä tehdystä työstä. Lohkopalkkion koko puoliintuu joka neljäs vuosi. Arpajaisten vaikeus — toisin sanoen louhijan todennäköisyys voittaa lohkopalkkio — kalibroidaan uudelleen jokaisen 2016. lohkon kohdalla, niin että seuraavan lohkon löytämiseen kuluu aina keskimäärin noin kymmenen minuuttia. Tällaisella järjestelmällä saadaan aikaan absoluuttinen niukkuus: olemassa olevien bitcoinien lukumäärä on aina ja milloin tahansa ennustettavissa. Ajan kuluessa uusien kolikoiden liikkeeseenlasku hidastuu ja lohkopalkkio lähestyy hitaasti nollaa. Kun uudet bitcoin-kolikot loppuvat ja lohkopalkkio on lähes nolla noin vuonna 2140, yksittäisten louhijoiden kannustimena toimiva louhintapalkkio koostuu ainakin teoriassa verkon käyttäjiltä perittävistä siirto- eli transaktiomaksuista. Jo nyt siirtomaksut muodostavat merkittävän osan louhijoiden tuloista. Käyttäjän näkökulmasta maksut ovat kuitenkin edelleen hyvin alhaiset, ja kun verkko skaalautuu kohti Salamaverkon (engl. Lightning Network) kaltaisia toisen kerroksen ratkaisua, siirtopalkkioiden voidaan olettaa pysyvän alhaisina melko kauan.
Absoluuttinen niukkuus on käsite, josta ihmiskunta ei ole aiemmin koskaan kuullut. Todennäköisesti absoluuttisen niukkuuden käsite on ensimmäisen ihmisen koskaan luoma käsite, joka on suoraan sidoksissa fysiikan lakeihin. Kaikki tekeminen vaatii tietyn määrän energiaa. Tekemisellä viitataan aina johonkin, mikä vaatii jonkinlaista liikettä, jonkinlaista energiankulutusta. Se, miten arvotamme asioita, on täysin subjektiivista, kuten aiemmin mainittiin. Eri toimilla on erilainen arvo eri ihmisille. Se, miten arvotamme erilaisia asioita, liittyy väistämättä myös kyseisen asian tarjontaan. Jos ensimmäisessä luvussa mainitulla jään alle talvella vangiksi jääneellä sukeltajalla olisi ollut happisäiliö, hän ei todennäköisesti pitänyt seuraavaa hengenvetoaan niin arvokkaana asiana. Hinta, jonka henkilö on valmis maksamaan hyödykkeestä — toisin sanoen yhden tai useamman henkilön toiminnan summa — voidaan johtaa kahdesta perusmuuttujasta: hyödykkeen hyvin subjektiivisesta kysynnästä ja samaisen hyödykkeen aina ajallisesti ja tilallisesti rajallisesta tarjonnasta. Huomaa, että jos tarjonta on riittävän rajallista, tavaran hintaa nostaa jo vähäinenkin kysyntä. Voitaisiin väittää, että kukaan ei tarvitse Bitcoinia ja tästä syystä Bitcoinilla ei ole todellista tai sisäsyntyistä arvoa. Voitaisiin myös väittää, että todellista tai sisäsyntyistä arvoa ei ole olemassakaan, koska kysyntä on aina subjektiivista. Joka tapauksessa bitcoinin louhimiseen liittyy aina joitakin kustannuksia ja mitä enemmän louhintatehoa verkossa on, sitä korkeammat kustannukset ovat Bitcoin-verkon työntodistealgoritmi takaa, että tämä kustannus pääsee todennäköisesti lähemmäksi puhdasta energiakustannusta kuin minkään muun ihmisen toiminnan hinta. Kun louhintalaitteet ovat paikoillaan, seuraa yksinkertainen muunnosprosessi. Energiaa sisään, niukasti poletteja ulos. Jos tuotantokustannukset ylittävät poletin nykyhinnan, louhija voi päättää olla myymättä niitä, rajoittaen täten edelleen liikkeessä olevien bitcoinien tarjontaa ja ehkä lopulta itselleen sopivalla hetkellä vaihtamalla bitcoineja muihin hyödykkeisiin. Tässä mielessä Bitcoin muistuttaa akkua. Ehkä Bitcoin on kaikkien aikojen paras akku. Sähköenergian varastointi ja siirtäminen ympäriinsä on aina ollut kallista ja tuhlaavaista. Bitcoin tarjoaa tavan muuntaa energian pieneksi osaksi tiettyä numeroa. Matemaattisen akun tyyliin, jos haluat ajatella asiaa näin. On tärkeää muistaa, että se ei muunna energiaa suoraan arvoksi, vaan pikemminkin sähkö muuttuu digitaaliseksi niukkuudeksi. Digitaalista niukkuutta voidaan sitten käyttää arvon ilmaisemiseksi. Energiaa ei voida luoda tai tuhota suljetussa järjestelmässä, kuten termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö selvästi toteaa. Bitcoin voi ilmaista, kuinka paljon energiaa uhrattiin tietyn osuuden saamiseksi absoluuttisen niukan hyödykkeen kokonaismäärästä. Voit hankkia bitcoineja louhimisen sijaan myös ostamalla niitä, mutta tällöinkin kulutat energiaa. Olet jotenkin hankkinut rahaa, jolla ostat bitcoineja. Sinä tai joku muu uhrasi aikaansa ja energiaansa johonkin. Bitcoinin avulla voidaan kertoa, että arvon ja niukkuuden välillä on yhteys, sillä Bitcoinin avulla voit uhrata tietyn määrän vaivaa saadaksesi osan bitcoinien kokonaismäärästä.
Se, että me niin sanotut Bitcoin-maksimalistit olemme niin tohkeissamme Bitcoinista, ei johdu ensisijaisesti niistä valtavista voitoista, joita Bitcoinin junaan varhain hypänneille on siunaantunut. Innostus ei myöskään johdu siitä, että olemme mukana ”teknologian vuoksi”, kuten vastustajien kuulee usein sanovan. Ne meistä, jotka saarnaavat tämän teknologian jumalallisuuden puolesta, tekevät niin ennen kaikkea siksi, että näemme hyödykkeen absoluuttisen niukkuuden filosofiset vaikutukset. Ajatus toimivasta ratkaisusta digitaalisen rahan (tai poletin) kaksinkertaisen käytön ongelmaan on saavutus, jota ei yksinkertaisesti voida sivuuttaa. Kaksinkertaisen käytön ongelmassa on pohjimmiltaan kyse siitä, miten voidaan estää saman rahan (tai poletin) käyttö useaan kertaan, kun digitaalisen tiedon monistaminen on käytännössä ilmaista. Ratkaisemalla kaksinkertaisen käytön ongelman, Satosi teki myös bitcoinien väärentämisen mahdottomaksi, mikä puolestaan tekee keinotekoisen inflaation mahdottomaksi. Tämän keksinnön maailmaa mullistavia mahdollisuuksia ei voida aliarvioida. Ei ainakaan pitkällä tähtäimellä. Mitä enemmän ajattelet asiaa, sitä vähemmän se antaa sinulle mielenrauhaa. Jos tämä kokeilu onnistuu, jos se todella toimii, se vie sivilisaation seuraavalle tasolle. Emme tiedä, kuinka kauan tähän menee aikaa. Tällä hetkellä Bitcoin-piireissä keskustellaan bitcoinin toimivuudesta vaihdon välineenä ja sen mahdollisuudesta olla hyvä arvon säilyttäjä. Asian ydin on kuitenkin saattanut jäädä meiltä ymmärtämättä. Emme voi mitenkään tietää, tuleeko mistään eräänlaisesta rahapoletista, poletista, josta olet itse täysin vastuussa ilman kolmannen osapuolen suojaa, koskaan ensisijaista vaihdon välinettä useimmissa transaktioissa. Emme voi myöskään tietää, seuraako Bitcoinin hinta hypekäyrää, jonka kanssa olemme sujut. Jää nähtäväksi, tuleeko bitcoinista sellainen arvon säilyttäjä jona Bitcoin-maksimalistit sitä jo pitävät. Ehkä olemme koko ajan keskittyneet vääriin asioihin. Ehkä Bitcoinin suurin vahvuus on sen toiminnallisuus laskentayksikkönä. Loppujen lopuksi Bitcoin on laskentayksikkö. Jos omistat 21 bitcoinia, omistat yhden miljoonasosan maailman ensimmäisestä absoluuttisen niukasta hyödykkeestä. Tämä ei ehkä tee sinusta rikasta yhdessä yössä, mutta se saattaa hyvinkin avata uusia mahdollisuuksia lapsenlapsenlapsillesi.
Kautta historian, joka kerta kun esihistoriallinen ihmisheimo keksi seremoniaalisen hautaamisen, tuo samainen heimo alkoi laajentua nopeasti. Miksi? Koska ajatus kuolemanjälkeisestä elämästä tuo aina esiin myös ajatuksen itsen uhraamisesta jonkin suuremman hyväksi. Hallitsijoiden oli paljon helpompi manipuloida ihmisiä, joilla oli tällaisia uskomuksia, taistelemaan naapuriheimojaan vastaan. Uskonnolliset johtajat ovat pelkoja ja taikauskoja hyväkseen käyttäen saaneet ihmiset tekemään kauheuksia kanssaihmisilleen, ja tätä tapahtuu vielä tänäkin päivänä. Usko ”suurempaan hyvään” voi olla ihmismielen tuhoisin ajatus. Toisessa maailmansodan Saksan natsit uskoivat juutalaisten tuhoamisen olevan ”suurempi hyvä” heidän maansa geeniperimän hyväksi. Jaloihin asioihin uskomiseen liittyy usein tahattomia sivuvaikutuksia, joilla voi olla tuhoisia seurauksia. Uskonnolliset johtajat, poliittiset johtajat ja muut valtaa himoitsevat sosiopaatit ovat vastuussa suurimmista rikoksista ihmisiä vastaan — nimittäin sodista. Me eurooppalaiset kyseenalaistamme usein aseenkanto-oikeutta suojaavaan Yhdysvaltain perustuslain toisen lisäyksen aina, kun Atlantin toisella puolella tapahtuu traagisia kouluammuskeluita. Kaikki näyttävät unohtaneen, että alle sata vuotta sitten Eurooppa oli keskinäisessä sodassa, koska eurooppalaiset olivat antaneet liikaa valtaa niin sanotuille johtajille. Natsit tulivat valtaan demokratiassa — älä koskaan unohda tätä. Johtajat eivät ole antaneet meille yksilönvapauksia; olemme syntyneet vapaina. Johtajamme eivät voi antaa meille mitään; he voivat vain pakottaa meidät käyttäytymään tietyllä tavoin. Jos todella haluamme olla vastuussa elämästämme, meidän on itse löydettävä tarvittavat välineet hevonpaskan kiertämiseksi.
Комментарии
Отправить комментарий